Suomalaisen kansanviisaus sanoo:
’Velka on renki otettaessa, mutta isäntä maksettaessa’
Meistä jokainen tietää, mitä tapahtuu omien velkojen jäädessä maksamatta. Panttina tai takuuna ollut omaisuus siirtyy velkojalle. Jos taas olet ostanut kulutusluotolla, velat siirtyvät nopeasti perintään. Ja maksamatta jätetyt velat seuraavat sinua joka käänteessä. Uusien lainojen saaminen vaikeutuu ja vaadittu korko % nousee herkästi kipurajan yli. Elämä vaikeutuu. Olet saanut velan isännäksi kotitalouteesi.
Suomen valtion velkaantuminen
Valtion velkaantumisen tasosta on esitetty useita laskelmia. Valtion lainojen maturiteetti on arviolta noin 6-7 vuoden luokkaa keskimäärin. Joten noin 10 miljardin valtion lainanottotarpeella kokonaisvelka nousisi vuosikymmenen lopussa helposti 200 miljardiin. Ilman minkäänlaisia valtiontalouden sopeutustoimia (kulutaso nykyisellään) joutuisimme maksamaan myös korot uudella lainalla, koska rahaa ei yksinkertaisesti ole. Lainakannan ollessa 200 miljardia 3,5 % korolla (realistinen uusien lainojen korkotaso) valtion korkokulut nousisivat noin 7 miljardiin euroon.
Eli uutta lainaa kertyisikin vuodessa 10 miljardin peruslainan oton lisäksi 7 miljardin korkokulut eli yhteensä 17 miljardia vuodessa.
Kuka onkaan isäntä tällä lainanottotahdilla seuraavaksi Suomessa? Ei se ainakaan Suomen rajojen sisäpuolella ole.
Mitkä palvelut suomalaiset haluavat lakkauttaa, kysyy velkoja? Ja viedäänkö valtion metsät vai kunnalliset satamat vai kenties pohjavedet?
Alla olevassa suuntaa antavassa laskelmassa velasta ja korkokuluista.
Suomen valtion lainanottotarve vuonna 2023
Valtionkonttorin mukaan vuonna 2023 lainojen kuoletukset 28 miljardia sekä nettolainan otto yli 8 miljardia. Korkokulujen tällä hetkellä noustua jo 3% tasoon joutuu hallitus tekemään lisäbudjettia kulujen kattamiseksi.
Tällä hetkellä Suomen kohdalla kokonaistilanne on liukumassa Italian tielle: Valtionvelka nousee niin korkealle, että minkäänlaisella talouskasvulla ei pystytä tuottamaan kuluja vastaavia tuloja. Samaan aikaan valtiontalouden alijäämä lisää kiihtyvällä tahdilla lainakantaa. Käytännössä kaikki näköpiirissä oleva talouskasvu tulee kulumaan korkokulujen kattamiseen.
Laina ja lainan korko ovat taas isäntänä talossa. Budjetissa liikkumavara meni. Mitkä palvelut suomalaiset haluavat lakkauttaa?
Valtion kuluista jää nyt käsittelemättä erilaiset EU sitoumukset ja muut sitoutumukset:
-Kreikka ykkös- sekä kakkostukipakettien kustannukset Suomelle (ERVV)
-EU pelastusrahaston ja muiden EU-vastuiden kustannukset Suomelle
-Suomen omistajaohjauksessa olevien yritysten kustannukset Suomelle (tapaus Fortum-Uniper)
-vuoden 2022 lisäbudjetissä myönnetty lainatakaus globaalin köyhyyden hoitamiseksi
-ja niin edelleen
Jokainen mainittu kohta vastaa käytännössä 0,5 miljardin, jopa yli 10 miljardin kuluerää Suomen valtiolle eli Suomi-vauvalle. Mutta niistä sitten seuraavalla kerralla.
Ei kiitos Suomi-vauvalle enää lisää velkaa!
Yhteistyöterveisin
Matti Rinnekangas