Syntymäpäivillä, häissä ja muissa juhlissa kohokohta täytekakku. Jokainen on huomannut, että koskemattomana kakku on kaunis, täytteet odottavat nautiskelijaansa ja kermavaahto on suussa sulavaa. Juhlien loppuvaiheessa jäljellä on vain kostea kakunaluspaperi ja kakkulapion varsi on myös sotkettu yltäpäätä kermavaahtoon. Hyvä puoli on, että kaikilla on maha täynnä. Hyväpuoli on myös, jos täytekakku on ostettu käteisellä tai pankkikortin käteisominaisuudella. Jos kakku ostettu luotolla lainarahalla, seuraaviin juhliin ei ole varaa, koska uutta kakkua ei ole vara ostaa. Lainaa täytekakun saamiseksi ei saa, koska täytekakun kiinnitysarvo on 0.
Valtion velkaantuminen tällä hetkellä
Nykyhallituksen aikana Suomen realistisena, varovaisena uhkaskenaariona on valtion velan nousu nykyisestä noin 60% tasosta bruttokansantuotteesta laskettuna noin 80 %:iin halllituskauden loppuun mennessä.
Mikäli taloutta ei saada kunnolla saada vauhtiin ja työllisyyttä nousemaan (kuten ei ole saatukaan, ja olemme kasvuennusteissa EU:n heikoimmasta päästä), heikohkolla skenaariolla (joka nyt näyttäisi olevan toteutumassa talouskasvun osalta) velkataso tämän hallituskauden lopulla tulee olemaan 100 % BKT:stä.
Näillä luvuilla olemme velkaantumisen osalta samalla tasolla kuin Ranska, Italia, Espanja, joita pidetään tällä hetkellä velkaantumisen ongelmamaina.
Emme ole enää Euroopan mallioppilas vaan olemme se oppilas, joka jää luokalle. Aikaisempi Marinin lainaus: ’Olemme niin rikkaita, voimme tukea Etelä-Eurooppan maita.’ Voiko siis tämän enempää olla enää asioista pihalla.
Mitä tämä sitten tarkoittaa tulevaisuudessa Suomen osalta?
Julkiseen talouteen kohdistuu tulevaisuudessa Kreikan tyyppisiä leikkaustarpeita.
Esimerkin omaisesti voidaan keskustella työttömyyskorvauksesta. Tällä hetkellä työttömyyskorvaus tarkoittaa muutaman sadan päivän jaksoa kohtuullisella korvaustasolla. Suomessa talous asiantuntijat ennustavat leikkaustarpeiden realisoituessa seuraavaa: Sinä päivänä, kun valtio budjetin tasapainottaminen aloitetaan ja valtion velkatason lähennellessä Kreikkaa aletaan keskustella seuraavasta työttömyyskorvaustasosta:
Korvaus jakso 3 kuukautta. Ja korvaustaso 1/10 nykyisestä , siis 10 %.
Eihän tässä sisänsä mitään ihmeellistä ole: Olemme joka tapauksessa EU:ssa menossa kohti esim. Sosiaaliturvanharmonisointia. Suomessa ja Oulussa ei voi olla huomattavasti parempaa julkisen sektorin sosiaaliturvaa pitkällä aikavälillä. Eroilla on taipumus tasoittua. Varsinkaan huomattavasti parempaa ei pystytä rahoittamaan nykyisellä tehottomalla rahan käytöllä julkisella sektorilla.
Tiesitkö muuten, että juuri äskettäin Sveitsin ja EU:n neuvottelut Institutional framework agreement-ratkaisusta loppuivat useiden vuosien jälkeen Sveitsin vetäytymiseen. Sveitsi ei erityisesti halunnut tarjota jokaikiselle EU-kansalaiselle oikeutta muuttaa Sveitsiin nauttimaan mm. sveitsiläisestä työttömyysturvasta. Työttömyysturva Sveitsissä on tunnetusti muutenkin hyväpalkkaisessa maassa varsin muhkea jopa suomalaisesti näkökulmasta.
Miten EU: tason sosiaaliturva sitten liittyy Oulun kuntavaaleihin?
Oulun kaupunki velkaantuu tänä vuonna 100 miljoonaa euroa. Jos nykyinen valtuusto jatkaisi samaa tahtia 4 vuoden valtuusto kauden, uutta lainaa samalla tahdilla muodostuisi 400 miljoonaa lisää. Pääsisimme siinä tapauksessa heittämällä yli miljardin velkakerhoon.
Tämän vuoksi Oulu Perussuomalaisten talousnäkemystä. Suomen Oulu tarvitsee turvatakseen oululaisten avaintoiminnot avain uudenlaista vastuullista talouden sekä asioiden hoitoa.
On muutama päivä aikaa antaa äänensä asioiden kuntoon laittamiseksi nyt alkuun. 4 vuoden päästä on sitten jo myöhäistä; siinä vaiheessa olemme puhkaisseet lähes 1,5 miljardin rajapyykin.
Mitä tuleva velkojen tasapainottaminen sitten tarkoittaa?
Talous joudutaan myöhemmässä vaiheessa tasapainottamaan ja nopeasti. Jos leikkaustarve olisi 200 miljoonaa Oulun kaupungin taloudelle, mitä se merkitsee?
200 miljoonan leikkaus tämän hetken henkilöstökuluista tarkoittaa noin 30-40% leikkaamista henkilöstö kuluihin. Mitä palvelurakenteesta jää jäljelle?
Vai onko sittenkin taka-ajatuksena tahallinen kaupungin talouden alasajo ja epätasapainottaminen, että päästään myymään Oulun kaupungin omaisuudesta parhaat palat.
Yksityisiä yrityksiä kiinnostaa erityisesti monopolit: kuten Oulun vesilaitos. Vaihtoehtoa veden hankintaan ei ole. Ovatko tietyt eturyhmät ajamassa Ouluun Ähtärin sekä Jyväskylän mallia, jossa pyritään yksityistämään kaupungin vesilaitos? Tai aletaanko suunnitella Oulun Energian myymistä Lahden malliin?
Tulevissa kuntavaaleissa voitte äänestämällä valita aikaisempien toimintatapojen sijaan uusien ajatuksien puolesta.
Vastuullista asioiden hoitoa, talouden hoitoa ja rakkaudesta Suomen oululaisiin.
Oulu perussuomalainen
Matti Rinnekangas